Aamurukouksen aikana enkeli tuli ja sanoi: “Siunattu Äiti haluaisi nähdä sinut.”
Yhtäkkiä minä olin Siunattujen Äidin läsnä. Enkelillä ja minut seisoi kauniiden, pienien salkkujen seinän vieressä oransseja, pinkkejä, punaisia ja valkoisia kukkia.
Hän sanoi: “Valentina, tule auttamaan Minua. Koko kärsimyksestäsi ja kaikesta mitä olet kokenut, tule katselemaan palkkasi.”
Näin joitakin kasveja kasvavan maasta, mutta niiden seassa oli rikkaruohoa.
Siunattu Äiti sanoi: “Vedä kaikki rikkaruohto pois.”
Sinne olivat myös muut pyhät ihmiset, jotka vedivät rikkaruohoja. Yksi heistä laittoi rikkaruohot pystyyn ja sitten poltti ne tulessa.
Kysyin: “Kuinka kosteasta ruohosta voi tulla palavaa?”
Enkeli vastasi: “He kaadattavat jotakin nestettä sen päälle. Hyvä sato jää, mutta huonot rikkaruohto poltetaan. Ne tuomitaan.” Ruoho joka paloi muuttui täysin mustaksi.
Viittaamalla kukkien seinään Siunattu Äiti sanoi: “Ainoastaan aseta salkut maahan. Katso kuinka paljon hedelmää tuottivat kaikki kärsimyksesi.”
Sanoin: “Siunattu Äiti, ne ovat niin kauniit ja eläviä.” Kaikki ympärillämme oli kaunista.
Siunattu Äiti oli erittäin tyytyväinen ja sanoi: “Katso kuinka paljon hedelmää tuottivat. Niinpaloja sieluja meni Taivaseen, ja niin monia kauniita asioita tapahtui joitakin et edes tiedä. Saat tietää myöhemmin. Ja kaikki oli kärsimyksestäsi jalkavammasta.”
Sen jälkeen Siunattu Äiti, enkeli ja minä lähtimme tältä kauniilta paikalta.
Siunattu Äiti sanoi: “Tiedätkö, Minun Poikani on maailman suuren osan takia hyvin loukkaantunut. Maailma ei näe vaaraa, jossa se elää. Ihmiskunta ei muutu eikä katu. Katumusta tarvitaan, koska Minun Poikani alkaa kyllästyä odottamaan muutoksia tai sotaa tai katastrofeja. Ihminen ei muutu. Hän pidättää itsensä takana, mutta pian hän päästää itsensä vapaaksi. En voi enempää pitää Poikani takanaan. Hänet on kiireellinen rukoukselle. Kerro ihmisille katumaan ja muuttamaan.”